Seurannassa osa 2: PayPal

PayPal Holdings, Inc. julkaisee Q3:n tuloksensa tämän viikon torstaina 18.10.2018, joten muutama sananen tästä seurannassani olevasta fintech sektorin yhtiöstä. Niille, joille tuo sana on vieras, niin fintech on yhtä kuin Financial Technology (finanssiteknologia) ja tarkoittaa perinteisemmän esimerkiksi lainaustoimintaan keskittyvän (kivijalka)pankkitoiminnan sijaan enemmän sekä netissä että mobiilisti tapahtuvaan maksamiseen liittyvään teknologiaan ja alustaratkaisuihin keskittyvää toimintaa ja sisältää yrityksiä kuten vaikkapa kovasti hypetetty Square (NYSE:SQ) ja myös perinteisempiä firmoja, kuten korttimaksamisen pioneerit Visa (NYSE:V) ja Mastercard (NYSE:MA). Tämä on sarjan toinen raapustus ja hieman hassua on se, että olen kirjoittanut nyt pariin otteeseen yrityksistä, jotka eivät maksa osinkoa ja jotka siltä osin vähän sotivat mainostamaani sijoitusfilosofiaa vastaan :-)

PayPal lienee tuttu kaikille edes joskus netin kautta ostoksia tehneelle. Itse olen ensimmäisen kerran PayPalia käyttänyt tämän vuosituhannen alussa eBayn kautta ensimmäisiä ostoksia tehdessäni. Kokemusta palvelusta on siis kertynyt pitkältä ajalta ja itselläni ne ovat olleet 100% positiivia ja ongelmattomia (toki erilaisiakin kokemuksia on ja olen niistä lukenut). Lähtökohdat yritykseen sijoittamisessa olisivat siis tältä osin kuitenkin omalla kohdallani kunnossa, koska pystyn ymmärtämään yrityksen liiketoimintamallin riittävän hyvin ja omaan yli 15 vuoden omakohtaisen käyttökokemuksen yrityksen tarjoaman palvelun käyttämisestä.

Vähän historiaa tähän väliin. Vuonna 1998 Confinity nimisenä alun perin perustettu yritys listautui pörssiin vuonna 2002, mutta sitä ennen oli ehtinyt jo tapahtua muutamia mielenkiintoisia asioita. Confinity yhdistyi vuonna 2000 X.com nimisen verkkopankkipalveluja tarjonneen yrityksen, ja sen silloisen kovan kilpakumppanin, kanssa ja tämän yrityksen perustaja ja suurin osakkeenomistaja oli - ei enempää eikä vähempää - herra nimeltä Elon Musk. PayPal taas oli tuolloin vain yksi tuote Confinityn tuotevalikoimassa, jonka avulla siirrettiin rahaa erilaisilla tuon ajan tekniikoilla (muun muassa ensi vaiheessa hyödyntäen kämmentietokoneiden infapunaportteja ja jep, kuulostaa nykyajan teknisiin ratkaisuihin tottuneelle varmasti aika erikoisen vaivalloiselta). Musk joka tapauksessa näki sähköisen maksuliikennesektorin huiman potentiaalin, koska loppuvuodesta 2000 (päädyttyään X.Comin toimitusjohtajaksi silloisen toimitusjohtaja Bill Harrisin erottua erimielisyyksien takia) hän lopetti kaiken muun nettipankkitoiminnan ja päätti keskittyä ainoastaan PayPalin kehittämiseen. Pian tämän jälkeen Peter Thiel syrjäytti Muskin X.comin toimitusjohtajana ja koko firman nimi muutettiin vuonna 2001 PayPaliksi (edellä mainittu vapaasti lainaten täältä). Ja tosiaan vuonna 2002 yritys siis listautui pörssiin noin $800 miljoonan dollarin valuaatiolla nimen ollessa PayPal alkuperäisen Confinityn sijaan.

Ja koska PayPalin alkuvuosina vauhtia ja tapahtumia riitti, niin vuonna 2002 eBay ilmoitti ostaneensa PayPalin $1,5 miljardin dollarin hinnalla. Kauaa ei yritys siis ehtinyt olla julkisesti listattu pörssiyhtiö. PayPalin pörssitarina sai reilut 10 vuotta myöhemmin siinä mielessä päätöksen, kun loppuvuodesta 2014 ilmoitettiin, että PayPal irtautuu emoyhtiö eBaystä ja että se listautuu uudelleen pörssiin vuonna 2015. Näin tapahtuikin heinäkuussa 2015 ja valuaatio tällä kertaa olikin jo $46,6 miljardia dollaria. Tällä hetkellä PayPalin markkina-arvo on reilut 91 miljardia dollaria eli kehitys on siinä mielessä ollut aika nousujohteista.

Jälleen kerran tarkemmat liiketoimintaan liittyvät numerot kannattaa jokaisen itse tarkistaa ja arvioida vaikkapa Yahoo Financen avulla tai PayPalin omien sivujen monipuolisista materiaaleista. Tutkitaan kuitenkin kevään 2018 investor presentation matskua vähän ja nostetaan siitä esille itseäni kiinnostavia asioita, pointteja ja tulevaisuuden kehitykseen (mielestäni positiivisesti) liittyviä ajureita:

Kaikki ylempänä olevat kuvakaappaukset on otettu 24.5.2018

päivätystä PayPal's 2018 Investor Day -materiaalista.

Tämän jälkeen tapahtunut ruotsalaisen iZettlen (https://www.izettle.com/) ostaminen on mielestäni vielä erikseen maininnan arvoinen asia. Hinta oli kova, mutta ilmeisesti Square ja sen pienyrityksille tarjoama maksu-/päätelaitepalvelu nähtiin niin merkittävänä haasteena, että iZettlestä oltiin valmiita maksamaan maltaita. Toki iZettlen kautta PayPal saa jalansijaa ensisijaisesti Euroopan markkinoille ja muuallekin maailmalla, jonne iZettle on jo ehtinyt levittäytyä. Lisäksi PayPalin tuotevalikoimasta ei vastaavaa palvelua vielä - ainakaan tässä mittakaavassa tai yhtä hyvänä - löytynyt, joten siinä mielessä hankinta ei kilpaile olemassa olevan tuotteen kanssa. Firmalla on siis näkyvimpänä tuotteenaan maksupääte, jonka kautta voi maksaa muun muassa Apple Payllä, Samsung Payllä, and Android Payllä. Lisäksi pakettiin kuuluu tarvittavaessa kokonainen kassa- ja laskutusjärjestelmä sekä myös ohjelmisto verkkokaupan ylläpitoon/hallintaan. Tuotteen avulla voi myös seurata vaikkapa varastosaldon kehitystä tai myyntitilastoja ja muita vastaavia tällaiseen tuotteeseen kuuluvia asioita, sekä siihen voi hankkia kuittitulostimia, erillisiä viivakoodinlukijoita jne.

https://www.izettle.com/fi/kassajarjestelma

Loppuun vielä yksi mielestäni mielenkiintoinen asia: PayPal lokalisoi peruspalvelunsa meillekin eli PayPaliä itsessään on voinut käyttää suomenkielisenä tämän vuoden toukokuusta lähtien. Tällä voi olla merkitystä joillekin, mutta olettaisin, että suuri osa käyttäjistä ei ole tätä sinänsä kaivannut ja itse käytän lähes palvelua kuin palvelua muutenkin aina tuolla "kolmannella kotimaisella". Joka tapauksessa tämä antaa uskoa siihen, että PayPal pitää Suomeakin sen verran potentiaalisena markkinana, että palvelu kannattaa tänne pohjolan perukoille asti lokalisoida.

Tulevaisuudessa, kun osakkeen arvostus lähestyisi omaa kohtuullisena pitämääni arvostustasoa, PayPal todennäköisesti päätyisi salkkuuni, mutta tällä hetkellä ja näillä korkeilla kertoimilla en ole yritykseen valmis sijoittamaan. Saa nähdä tuleeko tämä olemaan tulevaisuudesta käsin katsottuna hyvä vai huono päätös. Joka tapauksessa torstainen Q3:n tulosjulkaisu tulee olemaan mielenkiintoista luettavaa.

Facebook sijoituskohteena

Facebook. Sosiaalisen median jättiläinen? Kuihtuva kummajainen? Identiteettivaras? Tietomurtojen paratiisi? Data-analytiikan ennalta kävijä? Nuorten hylkimä ja vanhusten rakastama? Mainostajan paratiisi? Vai sittenkin vain yksi parhaista teknologia-alan sijoituskohteista?

Kyseisesti yrityksestä ja sen toimintatavoista ollaan varmasti montaa mieltä. Facebook herättää vahvoja tunteita sekä palvelua käyttävien että käyttämättömien parissa. Jokaisella meistä lienee mielipide siitä onko Facebook niin sanotusti hyvis vai pahis. Tällä hetkellä – kaikkien viime aikojen negatiivisten uutisten jälkeen – jälkimmäinen termi varmaankin voittaisi melkoisella etumatkalla kansan parissa tehtävät gallupit. Itse en ole niinkään kiinnostunut koko sosiaalisesta mediasta, saati Facebookista itsessään palveluna siinä mielessä, että julkaisisin siellä itse kuvia, kirjoituksia tahi oikeastaan mitään muutakaan. Olen kiinnostunut Facebookista puhtaasti sijoitusmielessä. Facebookin IPO:n eli pörssiin listautumisen jälkeen kuluneiden 15 vuoden aikana firma on ostanut omistukseensa lukemattoman määrän startuppeja, patentteja, tekniikkaa ja teknologiaa, ja on sittemmin muokannut ja kehittänyt osin niiden avulla kasaan sen paketin, joka nykyisellään tarkoittaa sen tunnetuinta platformia eli Facebookia sekä muita yhtiön tuottamia palveluita. Ei keskitytä kuitenkaan nyt Facebookin tunnetuimpaan osaan, vaan otetaan tarkasteluun juurikin muutama muu asia, joiden takia itse olen firmaan sijoittanut ja joiden avulla uskon Facebookin tulevaisuudessa kasvavan entisestään ja tuottavan sijoittajille tuntuvaa arvonnousua.

Whatsapp ja Messenger. Näistä ei tarvinne sanoa sen enempää oikeastaan; molemmat ovat varmasti tämän tekstin lukijalle ennestään tuttuja oli sitten palveluiden käyttäjä tai ei. Facebook siis omistaa länsimaisen yhteiskunnan suurimmat ja tunnetuimmat viestintäsovellukset ja huomionarvoista on se, että molemmat ovat edelleen täysin ilmaisia käyttäjilleen. Facebookin suunnitelmissa onkin ollut jo jonkin aikaa molempien osalta kassavirran kasvattaminen. Yksi vaihtoehto olisi tehdä palveluista, tai ainakin Whatsappista maksullinen, mutta en itse näe sitä polkua todellisena vaihtoehtona. Mainostaminen lienee se reitti, jota tässä kohtaa mietitään. Sen toteuttaminen ilman, että karkoitetaan käyttäjät, on toki haasteellinen tehtävä. Messengerin osalta on myös jo tällä hetkellä käytössä muuan muassa rahan siirtäminen PayPalin avulla ihmiseltä (tai myyjältä) toiselle. Joka tapauksessa potentiaali rahavirran kasvattamiseen on molempien osalta vielä lähes kokonaan käyttämättä, oli valittu reitti sitten mikä tahansa. Ainoa kilpailija maailmanlaajuisesti edellä mainituille sovelluksille on Kiinassa valtavan suosittu ja monipuolinen Tencentin WeChat, mutta sen leviäminen Whatsappin/Messengerin tontille, tai asian toteutuminen toisin päin, on tällä hetkellä aika epätodennäköistä.

Instagram. Se Facebookin perusalustaa kuumempi juttu ja asia, jolla Facebook houkuttelee ja koukuttaa varsinkin nuoria käyttäjiä. Omien lasteni ja heidän kavereidensa parissa tehdyn (ja siis huiman luotettavan kyselyn) perusteella Snapchat on lähes kuollut ja Instagramia taas käytetään päivittäin. Huhtikuussa 2012 miljardin dollarin hintaan hankittu palvelu on ollut todellinen kruununjalokivi viimeisten vuosien aikana Facebookille. Käyttäjien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti ylittäen jo yli miljardin kuukausittaisen käyttäjän rajan. Facebook on myös ollut taitava kopioimaan kilpailijoidensa innovaatiot kuten vaikkapa elokuussa 2016 Snapchatilta omittu Instagram Stories sekä hieman Youtubea matkiva IGTV eli Instagram TV, joka julkaistiin kesäkuussa 2018. Toukokuussa 2018 paljastui myös, että Instagramiin ollaan tuomassa maksamiseen liittyviä toiminnallisuuksia, joilla voisi maksaa kolmannen osapuolen tarjoamia tuotteita tai palveluita (tätä on testattu esimerkiksi Shopifyn kanssa). Eli yksinkertaistettuna esimerkkinä: henkilö/yritys julkaisisi kuvan, jossa on kuvaa katsovan henkilön mielestä vaikkapa haluttava vaatekappale , niin Instagram osaisi tarjota edellä mainitulle käyttäjälle mahdollisuuden ostaa tuote Instagramin avulla/kautta ja Instagram toki itse ottaisi ennalta sovitun prosentiaalisen korvauksen maksutapahtumasta. Ottaen huomioon palvelun suosion ja edellä mainitun esimerkin, on helppo uskoa, että jos tämä palvelu saadaan kunnolla rullaamaan, niin Facebook/Instagram tulee kehittämään tästä nopeasti kasvavan tulovirran jonka potentiaali on melkoinen.

Oculus VR. Virtuaalitodellisuuslasien kehittäjä ja markkinajohtaja ainakin myyntimäärien perusteella ja firma, jonka Facebook osti kahdella miljardilla dollarilla vuonna 2014, ja asia jota moni ei välttämättä edes tiedosta. Todetaan heti, että ole koskaan itse edes kokeillut minkäänlaisia virtuaalilaseja enkä ole minkään tason asiantuntija tällä sektorilla. Se, mikä mielestäni on mielenkiintoista, on syyskuussa 2018 julkaistu ja ensi keväänä markkinoille tuleva uusi Oculus Quest. Se on ensimmäinen kokonaispaketti, joka ei tarvitse ulkopuolelle (hyllyille, television päälle jne.) asennettavia ulkoisia sensoreita liiketunnistusta varten, ei tarvitse erillistä tietokonetta näytönohjaimineen lisäpuhtia tuomaan eikä siten myöskään mitään erillisiä kaapeleita sen ja lasien välille. Se on siis täysin oma kokonaisuutensa ja koostuu laseista ja molempiin käsiin tulevista ohjaisimista. Julkaisuhinta Pohjois-Amerikassa tullee olemaan nykyisten arvioiden mukaan suhteellisen inhimillinen $399 ja julkaisuaikana tarjolla on yli 50 peliä laitteelle. Jos tämä kokonaisuus toimii kuten mainosmiehet ovat luvanneet, niin se voisi olla hyvinkin laite, joka löytyy vuonna 2019 yllättävän monesta joulupukin paketista. Kuten todettua, en ole asiantuntija tässä asiassa, mutta potentiaalia on selvästi nähtävissä.

Facecoin. Jaa... että mikä? Kryptovaluuttako? Virtuaaliraha? Ja kyllä, yksi mielenkiintoisimmista Facebookiin liittyvistä asioista tällä hetkellä todellakin on kryptovaluutta, jonka parissa Facebook on tehnyt huolellisesti ja hiljaa taustalla töitä, rekrytoinut henkilöitä ja perustanut uuden tiimin tekemään asiaan liittyvää kehitystyötä. Tiimin vetovastuu on annettu entiselle PayPalin toimitusjohtalle David Marcusille, joka myös samalla vetäytyi Coinbasen hallituksesta eturistiriitatilanteen välttämiseksi. Hmm...? Facebookilla on myös yli 10 kryptovaluuttoihin liittyvää patenttia, joista ensimmäiset on haettu niinkin aikaisin kuin vuonna 2007 eli tässä ei olla ihan alkutaipaleella senkään osalta. Kovin paljoa kirjoitettavaa tästä ei kuitenkaan ainakaan minulla vielä ole, koska asia on niin uusi ja muutenkin tulevaisuuden kehitysasioita Facebookin sisällä, mutta sitäkin mielenkiintoisempi se on kaikille niille, jotka sijoittavat Facebookiin tulevaisuuden näkymien perusteella. Jos mietitään mahdollisuuksia Facebookin omalle kryptovaluutalle ja miten sitä voisi hyödyntää edellä mainittujen palveluiden kanssa, niin ei tarvitse olla kummoinenkaan ruudinkeksijä nähdäkseen useita houkuttelevia mahdollisuuksia… C2C, B2B, B2C… mahdollisuudet ovat rajattomat, kun ottaa huomioon Facebookin moatin ja käyttäjämäärät.

Nämä kaikki mainitut palvelut, tulevat laitteet tai jopa kryptovaluutat eivät liity sosiaaliseen mediaan samalla tavalla kuin peruspalvelu Facebook itse eli tarkoituksena tällä kirjoituksella olikin tuoda esille sitä, että Facebook on nykyisellään paljon muutakin kuin Facebook. Todetaan loppuun vielä se, että Facebook itsessään on käytännössä velaton yhtiö, jonka kassassa on rahaa nyt kirjoitushetkellä yli 42 miljardia dollaria, ja jonka kassaan rahaa valuu varsinkin mainostuloina jatkuvasti kasvana virtana. Ei huonompi tilanne millekään firmalle. Tuo tulevaisuus mukanaan sitten mitä tahansa (haasteitakin varmuudella), niin Facebookilla on erittäin hyvän taloudellisen tilanteensa ansiosta mahdollisuus tehdä niin halutessaan helposti uusia hankintoja ja/tai panostaa tuotekehitykseen entistä enemmän.

Toki on sanottava myös se, että Facebook sisältää sijoituskohteena riskiä ja varsinkin poliittisten sellaisten todennäköisyys on kasvanut menneen vuoden aikana merkittävästi. Euroopan komissio määräsi viime vuonna Facebookille suhteelliset vaikuttavan sakon, Britannian dataviranomainen ICO eli Information Comissioner's Office mätkäisi tämän vuoden puolella sakot Cambridge Analyticaan liittyen ja alkukesästä yksityisyyttä puolustava noyb.eu ryhmä puolestaan nosti kanteen muuan muassa Facebookia vastaan GDPR tietosuoja-asetuksen rikkomisesta. Eivätkä nämä ole ainoat tapaukset saati viimeiset.

Joka tapauksessa edellä mainittukin huomioiden näen itse Facebookin silti yhtenä parhaista sijoituskohteista teknologiasektorilla ottaen huomioon viime aikojen kurssilaskun ja tässä kirjoituksessa mainitut tulevaisuudennäkymät.

[ disclaimer: oraakkelin salkussa on (pitkällä sijoitusajalla) Facebookin (NASDAQ:FB) osakkeita ]